Taitelijakoti
Paateri oli Eva ja Paavo Ryynäsen koti ja 1970-luvun puoliväliin asti myös maatila.
Taiteilijakoti Paateri on ollut avoinna yleisölle vuosia, se oli suosittu vierailukohde jo taiteilijan elinaikana. Eva ja Paavo Ryynäsen kodissa vieraili 1950-luvulta lähtien kuvanveistäjästä ja hänen kodistaan kiinnostuneita vieraita ja toimittajia.
Kun vuosikymmenien kuluessa kävijämäärä lisääntyi, Lieksan kaupunki alkoi tukea taiteilijakotia matkailukohteena. Kaupunki avusti muun muassa Paaterin kirkon ja galleriakahvilan rakentamisessa. Kulttuurimatkailukohteesta museoksi Paateri siirtyi vuoden 2013 alusta.
Kulttuurihistoriallinen merkitys
Paateri on tunnustettu valtakunnallisesti. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja tunnelmallinen vierailukohde, joka vetoaa taiteen ja luonnon ystäviin. Alueen henki on säilytetty luonnonmukaisena – sammal saa kasvaa kivillä taiteilijan toiveiden mukaisesti.

Ateljee
Navetasta ja tallista kunnostettu ateljee on täynnä Ryynäsen puuveistoksia, ja siellä on nähtävillä runsaasti hänen töitään sekä valokuvanäyttelyitä hänen työskentelystään.
Ateljeen lisäksi rakennuksessa on työskentely- ja varastotilaa, jota tarvittiin esimerkiksi teoksiin käytettävien puiden kuivaamiseen.

Paaterin kirkko
Alueen vaikuttavin kohde on puinen Paaterin kirkko, joka on Eva Ryynäsen suurin yksittäinen teos ja merkittävä puuarkkitehtuurin taidonnäyte.
Rakentaminen ja vihkiminen
Vuonna 1991 valmistunut Paaterin kirkko on Evan suurikokoisin työ, joka on yhä toiminnassa oleva pyhäkkö. Paaterin kirkon on siunannut piispa Matti Sihvonen juhannuksena 1991. Kirkon rakensivat Evan suunnitelmien mukaan paikalliset rakentamisen ammattilaiset.
Teemat ja symboliikka
Kirkossa yhdistyvät kolme keskeistä Ryynäsille ollutta teemaa: luonto, luomakunta ja ihmisen suhde luontoon.

Materiaalit ja yksityiskohdat
Kirkon hirret ovat 300–500 vuotta vanhoja. Alttariveistoksen suuri juurakko, 136-vuotiaan Karjalan kuusen kanto on tuotu Ruokolahdelta Etelä-Karjalasta. Kuusi oli pitänyt kaataa salaman iskettyä runkoon 1970-luvulla. Myös Paaterin saarnastuoli, vihkijakkarat ja alttarikrusifiksi ovat Evan tuotantoa.
Kirkon keskeiset piirteet
- Täysin puinen: Kirkon sisällä ei ole käytetty kultaa tai muita perinteisiä kirkkomateriaaleja; sen sijaan kaikki on tehty puusta. Tämä materiaalin käyttö heijastaa Eva Ryynäsen syvää yhteyttä luontoon ja hänen taiteelliseen ilmaisuunsa, jossa puu oli aina keskiössä.
- Arkkitehtuuri ja tunnelma: Kirkon sisätila on valoisa ja tunnelmallinen. Sisällä kohoavat suorat, kuoritut männynrungot luovat vaikuttavan metsämaisen tunnelman, ja katossa on monimutkaisia kukkien ja eläinten puukaiverruksia.
- Ainutlaatuinen alttari: Erityisen huomionarvoinen on alttari, joka on valmistettu suuresta, luonnollisen muotoisesta puun juurakosta. Alttarin takana oleva suuri ikkuna kehystää ympäröivän metsän, tuoden luonnon osaksi kirkon sisätilaa.
Asuinrakennus

Paaterin asuinrakennus
Paaterin asuinrakennus on Eva ja Paavo Ryynäsen alkuperäinen koti. Se on perinteinen maalaistalo, joka on säilytetty osana Paaterin museokokonaisuutta.
Elämää ja arkea
Rakennus antaa aidon kuvan taiteilijaparin arjesta ja elämäntavasta. Siellä on esillä perheen henkilökohtaista esineistöä.
Osa Paaterin kokonaisuutta
Asuinrakennus täydentää ateljeen ja kirkon muodostamaa kokonaisuutta, ja se on avoinna yleisölle pääasiassa kesäkaudella.
Venelaituri
Paateri sijaitsee keskellä kaunista pohjoiskarjalaista luontoa, Pielisen läheisyydessä. Kokonaisuuteen kuuluu myös venelaituri.

Evan ja Paavon hautamuistomerkki
Eva veisti pariskunnan Italian matkalta tuodusta Carraran marmorista pariskunnalle yhteisen enkelimuistomerkin 1990-luvulla, jolle Evan muotoili oman äitinsä kasvot. Ryynästen uurnat ovat laskettu Paaterin pihassa olevan muistomerkin juurelle.
Kuvat: Anne Muhonen

