Pielisen museon kohteisiin kuuluvat myös Lieksan eri kylillä sijaitsevat viisi tuuli- ja vesimyllyä. Myllyt sijaitsevat Savijoen, Nurmijärven, Viensuun, Kotalahden ja Hattuvaaran kylissä.
Pielisen museon ulkomuseoalueella on kolme myllyä: 1872–1874 rakennettu hierinmylly, monitoiminen ratasmylly ja Hattuvaaran Sikovaaran Kiekkolasta siirretty tuulimylly.
Myllyt
Ulkomuseoalueen myllyistä vanhin ja tekniikaltaan alkeellisin on Nurmeksen Mujejärvelle, Metsojoen Torvikosken varrelle vuosina 1872–1874 rakennettu hierinmylly, joka toimi vesivoimalla.
Myllytermällä on myös monitoiminen ratasmylly, joka on kuulunut alunperin Jonkerin kylän Pyykön tilan omistukseen. Vesimyllyn yhteydessä toimi pärehöylä ja sarkatamppi, jonka avulla tehtiin villakankaasta sarkaa. Ratasmyllyn läheisyydessä on myllärin tilapäisasunto, myllärin sauna, joka on myös saatu Jonkerin Pyyköstä.
Museoalueella oleva tuulimylly on siirretty Hattuvaaran Sikovaaran Kiekkolasta vuonna 1966. Tämä mylly on tyypiltään varvastuulimylly. Sitä on voitu kääntää tuulen suunnan mukaan myllyn siipitukin avulla. Olli Turunen, Mylly-Olli, rakensi tuulimyllyn 1880-luvulla Kiekkolan isännän Mikko Oinosen kanssa. Vuonna 1934 mylly siirettiin talon pihapiiriin ja sillä jauhettiin toisen maailmansodan aikana, kunnes säännöstelyviranomaiset sinetöivät sen vuonna 1944. Sen jälkeen myllyä ei enää käytetty.
Viensuun tuulimyllyn on rakennuttanut Hilolan isäntä Antti Hilonen Viensuun kylän Kantelelahden Myllysärkälle vuosina 1873–1874. Myllyn rakensi kirvesmies Matti Depner, joka on tunnettu myös kirkonrakentajana. Isäntä Heikki Sutinen kauppasi tuulimyllyn vuonna 1906 Pilokin isännälle Matti Utriaiselle, joka siirsi sen Pilokin Myllysärkälle.
Matti Utriainen ja hänen veljensä Paavo jauhoivat tuulimyllyllä huomattavan osan koko Viensuun kylän viljasta. Pilokin tilan jaossa mylly joutui Kankaalan tilan yhteyteen. Kankaalan omistaja Pertti Saastamoinen lahjoitti tuulimyllyn Pielisen Kotiseutumuseolle.
Vuonna 1959 mylly siirrettiin nykyiselle paikalleen lähelle Viensuun koulua. Tuulimylly korjattiin vuonna 2008 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tuella. Viimeisimpänä kunnostuksena uusittiin elokuussa 2020 myllyn siivet.
Nurmijärven kylän Tuhkalan talon tuulimyllyn rakensi viensuulainen kirvesmies Matti Depner Juho Tuhkasen tilauksesta vuonna 1880. Risto Räsänen korjasi myllyä vuonna 1903. Viljan jauhatus myllyssä loppui vuonna 1916.
Tuulimylly säilyi vahingoittumattomana sotatoimialueella talvisodan ajan 1939–1940. Maanviljelijä Juho Turunen lahjoitti tuulimyllyn vuonna 1955 Pielisen Kotiseutumuseolle. Se entisöitiin seuraavana vuonna uuteen käyttöönsä museokohteena.
Myllyä on korjattu myös myöhemmillä vuosikymmenillä. Tuulimyllyn tukirakenteet ja siivet sekä seinä ja portaat korjattiin Pielisen museon vanhojen rakennusten EAKR-rahoitteisessa kunnostushankkeessa vuonna 2011.
Ruunaalainen Matti Paaso nikkaroi tuulimyllyn koneiston vuoden 1870 tienoilla Antti Horttanaiselle Sokojärven Kesselinvaaraan. Mylly lienee sittemmin ollut muualla, kunnes vuonna 1923 Matti Karjunen antoi Otto Valliuksen tehtäväksi pystyttää sen Kitsinkylän Luotovaaraan.
Talvisodan aikana tuulimylly jäi polttamatta rintamalinjan taakse. Jatkosodan elintarvikesäännöstelyn aikaan se sinetöitiin. Luotovaaran isäntäväki Otto ja Aili Karjunen lahjoittivat tuulimyllyn Pielisen Kotiseutumuseolle vuonna 1956. Seuraavana vuonna mylly siirrettiin Hatunkylään Filemon Oinosen omistaman Viisikon talon maalle.
Tuulimyllyä korjattiin Pielisen museon vanhojen rakennusten EAKR-rahoitteisessa kunnostushankkeessa vuonna 2010.
Viimeisistä korjauksista mainittakoon kesällä 2020 uusitut myllyn siivet.
Kotalahden tuulimyllyn rakensi vuonna 1896 sikovaaralainen Olli Turunen, jota kutsuttiin Mylly-Olliksi. Mylly on alkuperäisellä paikallaan Vuonislahden kylän Kotalahden talon maalla.
Tuulimyllyn rakennutti silloinen talon isäntä Matti Ryynänen. Hänen jälkeensä isännäksi tuli Juho Gabriel Ryynänen, kunnallismies ja kansanedustaja. Tuulimylly oli käyttökunnossa vielä pojan isännyyden alkuaikana. Juho Ryynäsen kuoleman jälkeen tila siirtyi vuonna 1933 Miettisen suvulle. Miettiset lahjoittivat tuulimyllyn Pielisen Kotiseutumuseolle vuonna 1957 ja kirvesmies Nestori Koistinen entisöi myllyn samana vuonna.
Tuulimyllyyn tehtiin korjauksia Pielisen museon EAKR-rahoitteisessa vanhojen rakennusten kunnostushankkeessa vuonna 2011.
Lieksan kaupungin omistama Savijoen Puittilan ratasmylly sijaitsee Metsähallitukselta vuokratulla maalla Savijoen varressa. Vesimyllyä korjattiin vuonna 2010 Pielisen museon vanhojen rakennusten EAKR-rahoitteisessa kunnostushankkeessa.